Brittiläis-kanadalainen Geoffrey Hinton, joka tunnetaan nimellä "Tekoälyn kummisetä,” oli syvän oppimisen ja keinotekoisten hermoverkkojen edelläkävijä. Tänä vuonna hänelle myönnettiin fysiikan Nobelin palkinto panoksestaan ​​tekoälyyn. Hän kuitenkin sanoi äskettäin, että on olemassa a10-20 prosentin todennäköisyys, että tekoäly (AI) aiheuttaa ihmisen sukupuuttoon seuraavan 30 vuoden aikana, mikä on suurempi kuin 10 prosenttia, jonka hän ennusti aiemmin.

Ihmiset ovat kuin kolmivuotiaat tekoälyn edessä.

Tuoreen mukaanThe Guardianin viestija haastattelussa BBC Radio 4:n Today-ohjelmalle, Hinton sanoi, että tekoälyn nopea kehitys on luonut ihmiskunnalle ennennäkemättömiä haasteita. "Meidän ei koskaan tarvinnut olla tekemisissä itseämme älykkäämmän kanssa. Kuinka monta esimerkkiä voit antaa asioista, jotka ovat vähemmän älykkäitä mutta hallitsevat älykkäämpiä asioita? Tuskin. Ainoat poikkeukset voivat olla äidit ja vauvat, mutta tämä on saavutettu miljoonien vuosien evoluution aikana.”

Haastattelussa mm.Hinton kuvaili ihmisiä kuin kolmivuotias verrattuna kehittyneisiin tekoälyjärjestelmiin, sanoen:Ajattele itseäsi ja kolmivuotiasta; Tulevaisuudessa olemme kolmivuotiaita edistyneiden erittäin älykkäiden järjestelmien edessä.” Hän väittää, että tämä älykkyyden epäsymmetria johtaa todennäköisesti tekoälyn hallinnan menettämiseen.

Neuroverkkotutkimuksen edelläkävijä Hinton työskenteli Googlella useita vuosia, kunnes päätti lopettaa vuonna 2023 keskittyäkseen tekoälyn riskeihin. Hän varoitti, että tekoälyjärjestelmät voivat ylittää ihmisen älykkyyden seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, ja niiden tuomat haasteet ja kriisit ovat arvaamattomia. Hän uskoo, että tekoälyn turvallista kehitystä ei voida taata pelkästään yritysten voittohakuisuudesta. Hän kehottaa hallituksia maailmanlaajuisesti työskentelemään yhdessä tiukkojen sääntelymekanismien kehittämiseksi mahdollisten katastrofien välttämiseksi.

Hintonin ydin on, että tekoälykyvyt eivät ole vain teknologisia läpimurtoja, vaan ne voivat mahdollisesti muuttaa valtarakenteita ja jopa vaikuttaa koko yhteiskuntajärjestykseen. Hän myöntää olevansa sekä hämmästynyt että peloissaan tämän tekniikan mahdollisuuksista ja sanoo suoraan, että "tämä on yksi ihmiskunnan historian häiritsevimmistä innovaatioista".

Samaan aikaan Yann LeCun, Mark Zuckerbergin Metan johtava tekoälytutkija, toinen kriittinen hahmo tekoälyn alalla, suhtautuu täysin eri tavalla tekoälyn tulevaisuuteen. Hän uskoo, että oikein käytettynä tekoäly voi ratkaista globaaleja haasteita, kuten energiapulaa ja lääketieteellisten resurssien epätasaista jakautumista. LeCun korosti, että tekoälyn liioittelemisen uhka voisi varjostaa sen mahdollisia etuja ja väitti, että "maailman lopun" -tarina on puolueellinen.

LeCun väittää, että tekoäly ei voi ainoastaan ​​parantaa tehokkuutta, vaan se voi myös olla "pelastaja" planeetan ongelmien ratkaisemisessa. Hän uskoo, että niin kauan kuin ihmiset ajavat teknologiaa vastuullisesti, tekoälyn hyödyt ovat paljon suuremmat kuin riskit.

Missä on AI:n tulevaisuus?

Ihmisten väliset erimielisyydet tekoälyn tulevaisuudesta osoittavat tekoälyteknologiakiistan polarisoitumista: toisaalta vallitsee syvä huoli teknologian riistämisestä käsistä ja optimistisia odotuksia sen mahdollisuuksista. Nopean teknologisen kehityksen taustalla käydään kiivasta keskustelua tekoälyn vaikutuksista, ja myös sääntelykysymykset ovat valokeilassa.

Tällä hetkellä monet asiantuntijat uskovat, että tekoälyn kehittämisessä on tasapainotettava innovaatioita ja turvallisuutta. Sekä yritysten että hallitusten tulee kehittää teknologiaa ja varmistaa, että tekniset tiedot ovat tarkkoja ja niitä valvotaan, jotta vältetään mahdolliset katastrofaaliset seuraukset.

Tästä huolimatta tässä pitkässä keskustelussa ihmiskunnan tulevaisuudesta kannattajia ja arvostelijoita yhdistää yksi asia: kuinka varmistaa, että teknologia toimii ihmiskunnan hyväksi eikä uhkaa sen selviytymistä.